Harmaana päivänä Huhkolanpuistossa
Talviaika on täällä. Aamulla tuli herättyä jo kuuden aikaan, mutta jäin tunniksi vielä peiton alle tuhisemaan. Ennen kahdeksaa pääsin kuitenkin jo ylös, ulos ja lenkille. Ulkona oli harmaata, mutta todella lämmin keli. Kuoritakki pisti vähän hikoiluttamaan.
Hiljaista oli teillä. Kävelin hautausmaan poikki ja siellä mummot olivat jo reippaana hautoja siivoamassa. Kirkon kauniit lamput loistivat ikkunasta. Suuntasin kirjastolle palauttamaan pari puutarhakirjaa, jotka olivat lainassa koko kesän.
Kirjastolta tieni vei Huhkolanpuistoon. Kamerankin olin ottanut sen takia reppuun mukaan.
Huhkolanpuistossa on hieno tunnelma. Vanhat ja suuret puut kasvavat komeina vihreällä nurmella. Huhkolan kartanoa ei enää ole, mutta muutamia rakennuksia on jäänyt jäljelle.
Punkalaitumenjoki reunustaa puistoa ja virtaa reippaana koskena Saarioisten tehtaalle asti. Loppukesästä näin kurjen kalastavan tällä pätkällä.
Puiston reunalta puikahdan aina kapealle polulle, joka kulkee kaupungin varikon ja joen välissä. Varikon tonttia oli siivottu kunnolla ja pohdinkin, että ovatko muuttopuuhissa?
Polun päästä saavuin pyörätielle ja laitoin kameran reppuun. Loppumatka sujuikin taas reippaasti tossua toisen eteen laittaen, vaikka kipeä kantapää vähän vihoittelikin.
Kotiin päästyäni keitin teetä ja istahdin takkatulen ääreen.
Ihanaa sunnuntaita kaikille!
Hiljaista oli teillä. Kävelin hautausmaan poikki ja siellä mummot olivat jo reippaana hautoja siivoamassa. Kirkon kauniit lamput loistivat ikkunasta. Suuntasin kirjastolle palauttamaan pari puutarhakirjaa, jotka olivat lainassa koko kesän.
Kirjastolta tieni vei Huhkolanpuistoon. Kamerankin olin ottanut sen takia reppuun mukaan.
Huhkolanpuistossa on hieno tunnelma. Vanhat ja suuret puut kasvavat komeina vihreällä nurmella. Huhkolan kartanoa ei enää ole, mutta muutamia rakennuksia on jäänyt jäljelle.
Punkalaitumenjoki reunustaa puistoa ja virtaa reippaana koskena Saarioisten tehtaalle asti. Loppukesästä näin kurjen kalastavan tällä pätkällä.
Puiston reunalta puikahdan aina kapealle polulle, joka kulkee kaupungin varikon ja joen välissä. Varikon tonttia oli siivottu kunnolla ja pohdinkin, että ovatko muuttopuuhissa?
Polun päästä saavuin pyörätielle ja laitoin kameran reppuun. Loppumatka sujuikin taas reippaasti tossua toisen eteen laittaen, vaikka kipeä kantapää vähän vihoittelikin.
Kotiin päästyäni keitin teetä ja istahdin takkatulen ääreen.
Ihanaa sunnuntaita kaikille!
Kommentit