Syysloma Puolassa - Mariankirkon tornissa
Gdanskin seudulla selkeästi tykätään suurista tiilirakennuksista. Vanhan kaupungin sydämessä korkeuksiin kohoaa Pyhän Marian kirkko, joka on maailman suurin tiilikirkko. On siinä ollut muurareilla puuhaa.
Olimme jättäneet kirkossa vierailemisen viimeiseen loma-aamuun. Oli sunnuntai ja kirkonmenot käynnissä. Ihastelimme hetken kauniin vaaleaa kirkkoa ennen kun suuntasimme kohti tornia.
Liput maksoivat 10 zlotya per nenä, eli noin kaksi ja puoli euroa.
Ensimmäiset 150 (noin) porrasta ovat kapeat ja kierteiset. Sen jälkeen avartuu ja on tilaa kavuta ylös kaikessa rauhassa.
Portaita on 409 kappaletta, joten hiki nousee pintaan väistämättä. Raskas puolalainen aamupala vähän painoi mahassa, joten voisin suositella kapuamista ennen syömistä.
Huipulta avautuvien näkymien takia kannattaa ehdottomasti tehdä pieni rappujumppa, mikäli aikaa on.
Aamu oli viileä ja maisema oli vielä vähän usvainen. Usvainen ja upea.
Kahdeksankymmenen metrin korkeudelta on hyvä ihailla kaunista Gdanskia.
Katselutasanne on sen verran suojaisassa paikassa, että siellä ei välttämättä korkeanpaikankammoistakaan huippaa. Oma seuralaiseni ei ainakaan ollut moksikaan, vaikkei erityisemmin rakasta korkeuksia.
Moneen kertaan katsoimme kaikki ilmansuunnat ja yritimme bongailla paikkoja missä olimme käyneet.
Edessä oli vielä samat rappuset alaspäin.
Pulut hengailivat seinustoilla ja kujertelivat kulkijoiden iloksi. Pulujen läsnäolo tarkoitti myös sitä, että kaikkialla oli kakkaa. Itse ainakin välttelin tarttumasta missään vaiheessa kaiteisiin.
Yhdessä kohdassa kuljettiin eri paikasta kuin mennessä ja pääsi näkemään kirkon rakenteita paremmin. Katon korkeimmat kohdat näyttivät hienoilta yläpuolelta katsottuna.
Lopuksi oli vuorossa taas jännät kierreportaat.
Olimme jättäneet kirkossa vierailemisen viimeiseen loma-aamuun. Oli sunnuntai ja kirkonmenot käynnissä. Ihastelimme hetken kauniin vaaleaa kirkkoa ennen kun suuntasimme kohti tornia.
Liput maksoivat 10 zlotya per nenä, eli noin kaksi ja puoli euroa.
Ensimmäiset 150 (noin) porrasta ovat kapeat ja kierteiset. Sen jälkeen avartuu ja on tilaa kavuta ylös kaikessa rauhassa.
Portaita on 409 kappaletta, joten hiki nousee pintaan väistämättä. Raskas puolalainen aamupala vähän painoi mahassa, joten voisin suositella kapuamista ennen syömistä.
Huipulta avautuvien näkymien takia kannattaa ehdottomasti tehdä pieni rappujumppa, mikäli aikaa on.
Aamu oli viileä ja maisema oli vielä vähän usvainen. Usvainen ja upea.
Kahdeksankymmenen metrin korkeudelta on hyvä ihailla kaunista Gdanskia.
Katselutasanne on sen verran suojaisassa paikassa, että siellä ei välttämättä korkeanpaikankammoistakaan huippaa. Oma seuralaiseni ei ainakaan ollut moksikaan, vaikkei erityisemmin rakasta korkeuksia.
Moneen kertaan katsoimme kaikki ilmansuunnat ja yritimme bongailla paikkoja missä olimme käyneet.
Edessä oli vielä samat rappuset alaspäin.
Pulut hengailivat seinustoilla ja kujertelivat kulkijoiden iloksi. Pulujen läsnäolo tarkoitti myös sitä, että kaikkialla oli kakkaa. Itse ainakin välttelin tarttumasta missään vaiheessa kaiteisiin.
Yhdessä kohdassa kuljettiin eri paikasta kuin mennessä ja pääsi näkemään kirkon rakenteita paremmin. Katon korkeimmat kohdat näyttivät hienoilta yläpuolelta katsottuna.
Lopuksi oli vuorossa taas jännät kierreportaat.
Kommentit