Restonomit Ahvenanmaalla

Viime viikolla koitti viimein SURE:n (Suomen Restonomit) keväinen jäsenretki Ahvenanmaalle. Oli hauska lähteä ensimmäistä kertaa Oolantiin, vaikka matkakaveria ei ollutkaan. Paremmin sitä tutustuu uusiin ihmisiin, kun lähtee yksin reissuun.

Hyppäsin bussin kyytiin Turusta, josta suuntasimme Kustavin kautta saaristoon.


Perillä meitä odotti opas, jonka kertomusten siivittämänä ajelimme ristiin rastiin Björkön saarella. Poikkesimme pienessä kyläpuodissa sekä kylän suloisessa kirkossa. Kiertelimme ihmettelemässä hiljaista saarta ja sen sumuisia maisemia.


Lilat seinät kirkossa! Symppis tunnelma.



Illan tullen majoituimme Hotell Gullvivaniin, jossa nälkäiset matkalaiset saivat vihdoin sapuskaa.
Ruuan jälkeen oli mukava tallustella rannalla ja nauttia raikkaasta ulkoilmasta.






Aamu ei valjennut yhtään sen valoisampana torstainakaan. Aamupala nautittiin jo ennen seiskaa, sillä kahdeksalta lähti paatti kohti Vårdön saarta. Seilattiin laineilla muuhun matkaseuraan tutustuen reilut pari tuntia. Kannella en edes käynyt, sillä silmänkantamattomiin näkyi harmaata.

Perillä kyytiin hyppäsi uusi opas, joka johdatti meidät Bomarsundin kautta Kastelholmaan.




Kävimme nopeasti katsomassa Bomarsundin hämmentävän paljon lavasteelta (ihan oikea se on!) näyttävää linnoitusta sekä komealla paikalla sijainnutta Notvikstornet -puolustustornia.



Upealla paikalla puolustustorni!





Sota-aikojen ihmettelyjen jälkeen nälkä kurni taas mahassa. Meillä oli lounas Michael Björklundin Smakbyn ravintolassa, joka sijaitsee aivan Kastelholman linnan kupeessa. Pohjoismaista ruokaa tarjoava Smakbyn pitää sisällään ravintolan ohella tislaamon ja pienen puodin. Äärimmäisen maukas kalakeitto oli omiaan lämmittämään viilessä saaristoilmassa jähmettyneitä jäseniä.




Smakbyn.

Ravintolalta kävelimme linnalle, jossa opas kertoili meille paikan historiasta ja sen asukkaista. Monen monta tarinaa pitävät komeat kiviseinät sisällään.




Metsästyslinna ja paljon luita. Niitä oli tolkuttoman paksu kerros!






Linnareissun (hehee) jälkeen ajelimme kauniissa maisemissa omenapuurivistöjen välissä kohti Geta vuorta näköaloineen. Matkalla pysähdyimme Taffelin tehtaanmyymälään, jossa hinnat olivat hämmentävästi korkeammat kuin kaupoissa. Ei siis tarttunut mitään matkaan.

Getan huipulla sijaitsevassa ravintolassa meillä oli kahvitauko pannukakkuineen. Siis muilla oli pannukakkua ja meikäläinen sai gluteenittomana versiona kääretorttua. Hyvää sekin oli, mutta kyllähän se harmittaa, ettei ole huomioitu tekemällä samaa tai edes samankaltaista syötävää kuin muilla.


Getan huipulta suuntasimme kohti Maarianhaminaa ja aurinkokin rupesi pilvien välistä kurkkimaan. Ilmakin oli jo lämmennyt ihanasti.



Perillä majoituimme Hotell Cikadaan. Minulla oli mukava huone hotellin vanhassa osassa, jossa oli rauhallista. Kävimme ostamassa vähän eväitä ja kiertelemässä kaupungilla. Yritimme etsiä hyvää ruokapaikkaa sieltä, mutta lopulta päädyimme hotellin omaan ravintolaan. Mahat täynnä oli hyvä suunnata laskevan auringon värjäämiä maisemia katselemaan.




Rokkaava luukkonen terdellä.

Ihastelimme rannan maisemia ja kapusimme näköalapaikalle tähystelemään.

ÅSS Paviljongen. Osa meidän seurueesta ruokaili tuossa kauniissa ravintolassa.




Perjantaiaamuna sai nukkua rauhassa, mutta meikäläinen oli jo hyvissä ajoin ylhäällä ja ensimmäisenä aamupalalla. Saikin syödä oikein rauhassa ja pitkän kaavan mukaan.

Aamupalan jälkeen meillä oli tiedossa opastus merenkulkumuseossa, joka osoittautuikin oikein passeliksi käyntikohteeksi.










Museokierroksen jälkeen oli muutama tunti aikaa tutkia Maarianhaminaa. Kävelimme keskustaan ihanassa kesäsäässä. Poikkesimme muutamassa ihanassa puodissa ja löysimme kaupungin vastineen rakkaalle Tallipihan kahvilalle.




Ihana, ihana Bagarstugan! Gluteenittomien herkkujen taivas!



Kotimatka kutsui aivan liian pian, mutta se oli sitäkin mukavampi. Gracen tasainen kyyti vei meidät takaisin Turkuun. Laivan buffetissa nautittiin hyvästä ruuasta ja juomasta (siellä oli Happy Joe'ta hanassa!!). Kaupassa tuli poikettua hakemassa pari nami- ja teepakettia, mutta muuten loppumatka sujui rennosti shampanjabaarissa istuskellen.

Iloinen ja väsynyt matkalainen istui satamassa Huittisten bussiin ja simahti saman tien.

Kiitos matkakumppaneille ja järjestäjille, oli oikein mukava reissu! Ahvenanmaalle aion suunnata toistekin.

Kommentit

Suositut tekstit