Harjureitillä
Ei sadetta. Äkkiä autoon ja Harjureitille!
Säkylänharjun ja Virttaankankaan alueella sijaitseva "Pikkulappi" on suosittu ulkoilualue lähikuntien asukkaille. Meiltäkin ajaa kotoa paikalle alle puolessa tunnissa. Tällä kertaa vein auton Vampulan ulkoilumajan pihaan.
Majalla oli hiljaista keskipäivällä. Ei näkynyt edes frisbeegolffaajia.
Heitin repun selkään ja suuntasin reitille. Suunnitelmissa oli käydä Porsaanharjulla ja siitä laskeutua alas Isosuon pitkospuille ja kiertää Toimintaloman kautta takaisin ylös.
Ensimmäinen kummastus tuli vastaan kilometrin kuljettuani. Sotilasalueen kyltti, jossa kiellettiin reitiltä poistuminen. Yleensä kieltokyltit asetetaan sivusuunnassa tarkoittamaan sitä aluetta, jolle ei saa mennä. En kuitenkaan nähnyt muuta polkua kun tämän johon retkeilyreitin kyltit ohjasivat. Pysähdyin hetkeksi tutkimaan karttaa ja jatkoin matkaa kun sienimummotkin niin tekivät. Mummot eivät kyllä noudattaneet ohjeita ja poukkoilivat metsässä.
Pienen ylämäen jälkeen saavuin näköalalaavulle, joka sijaitsee korkean Porsaanharjun huipulla. Joskus laavulta on nähnyt Pyhäjärven, mutta nyt ei kyllä osunut silmään sellaista näkyä.
Sienimummojen kanssa vaihdettiin pari sanaa ja jatkoin matkaani alas harjulta.
Muutamia hämääviä kylttejä tuli taas vastaan kunnes pääsin hiekkaosuudelle, jonka reunasta alkaa armeijan ampuma-alue. Se oli sentään merkitty järkevästi ja kylttejä oli tasaisin välimatkoin. Tuli selväksi, että ei ole mitään asiaa kyseiseen metsään.
Metsän reunaa tallustaessani oli todella hiljaista. Ei kuulunut edes Alastaron moottoriradan ääniä. Pitkospuut rupesivat lähestymään ja pysähdyin hetkeksi syömään mustikoita. Jättimäisiä olivat ja makoisia. Suu sinisenä jatkoin matkaani.
Pitkospuille päästyäni järkytyin näkemästä. Lahoja ja irtonaisia lankkuja. Pääsinköhän edes sataa metriä kun käännyin jo pois. Pitkokset olivat mallia hengenvaarallinen ja parempi olisi ollut kulkea suossa. Olin kuitenkin lenkkareilla liikenteessä, joten tarpominen ei tullut kysymykseenkään. Vähän olin ihmeissäni, ettei reittiä olla huollettu. Täytyykin olla yhteydessä reittiä ylläpitäviin tahoihin ja kysyä asiasta. Voitaisiin vaikka järjestää keräys, jos pitkosten huono kunto johtuu rahapulasta.
Reippailtuani takaisin Porsaanharjun päälle oli evästauon paikka. Istahdin penkille ja katselin maisemia. Kävin laavun läheltä geokätkönkin etsimässä ja samalla sain syksyn ensimmäisen hirvikärpäsen kimppuuni. Nappasin niskavilloista pirulaisen. Kätkö löytyi nopeasti kun vähän katseli ympärilleen ja hauska camo sai hymyilemään.
Eväät syötyäni lähdin takaisin ulkoilumajalle. Oltiin jo iltapäivässä, joten ihmiset olivat lähteneet ulkoilemaan. Pari retkeilijää tuli vastaan ja kiekonheittäjät olivat saapuneet koreille. On muuten aika haastava rata frisbeegolfille, sillä puita on PALJON.
Autolla tutkailin vielä karttaa ja suunnittelin seuraavaa reissua harjulle. Voisi napata kaverin mukaan ja suunnata Kankaanjärveä ihastelemaan.
Lisätietoja alueesta ja reiteistä löytyy Harjureitin sivuilta, KLIK!
Säkylänharjun ja Virttaankankaan alueella sijaitseva "Pikkulappi" on suosittu ulkoilualue lähikuntien asukkaille. Meiltäkin ajaa kotoa paikalle alle puolessa tunnissa. Tällä kertaa vein auton Vampulan ulkoilumajan pihaan.
Majalla oli hiljaista keskipäivällä. Ei näkynyt edes frisbeegolffaajia.
Heitin repun selkään ja suuntasin reitille. Suunnitelmissa oli käydä Porsaanharjulla ja siitä laskeutua alas Isosuon pitkospuille ja kiertää Toimintaloman kautta takaisin ylös.
 |
 |
| Opasteviittoja on reitillä runsaasti. |
Ensimmäinen kummastus tuli vastaan kilometrin kuljettuani. Sotilasalueen kyltti, jossa kiellettiin reitiltä poistuminen. Yleensä kieltokyltit asetetaan sivusuunnassa tarkoittamaan sitä aluetta, jolle ei saa mennä. En kuitenkaan nähnyt muuta polkua kun tämän johon retkeilyreitin kyltit ohjasivat. Pysähdyin hetkeksi tutkimaan karttaa ja jatkoin matkaa kun sienimummotkin niin tekivät. Mummot eivät kyllä noudattaneet ohjeita ja poukkoilivat metsässä.
Pienen ylämäen jälkeen saavuin näköalalaavulle, joka sijaitsee korkean Porsaanharjun huipulla. Joskus laavulta on nähnyt Pyhäjärven, mutta nyt ei kyllä osunut silmään sellaista näkyä.
Sienimummojen kanssa vaihdettiin pari sanaa ja jatkoin matkaani alas harjulta.
Muutamia hämääviä kylttejä tuli taas vastaan kunnes pääsin hiekkaosuudelle, jonka reunasta alkaa armeijan ampuma-alue. Se oli sentään merkitty järkevästi ja kylttejä oli tasaisin välimatkoin. Tuli selväksi, että ei ole mitään asiaa kyseiseen metsään.
 |
| Vasemmalla olevan metsän reuna oli varustettu "AMPUMA-ALUE, hengenvaara!" -kieltokyltein. |
Metsän reunaa tallustaessani oli todella hiljaista. Ei kuulunut edes Alastaron moottoriradan ääniä. Pitkospuut rupesivat lähestymään ja pysähdyin hetkeksi syömään mustikoita. Jättimäisiä olivat ja makoisia. Suu sinisenä jatkoin matkaani.
Pitkospuille päästyäni järkytyin näkemästä. Lahoja ja irtonaisia lankkuja. Pääsinköhän edes sataa metriä kun käännyin jo pois. Pitkokset olivat mallia hengenvaarallinen ja parempi olisi ollut kulkea suossa. Olin kuitenkin lenkkareilla liikenteessä, joten tarpominen ei tullut kysymykseenkään. Vähän olin ihmeissäni, ettei reittiä olla huollettu. Täytyykin olla yhteydessä reittiä ylläpitäviin tahoihin ja kysyä asiasta. Voitaisiin vaikka järjestää keräys, jos pitkosten huono kunto johtuu rahapulasta.
Reippailtuani takaisin Porsaanharjun päälle oli evästauon paikka. Istahdin penkille ja katselin maisemia. Kävin laavun läheltä geokätkönkin etsimässä ja samalla sain syksyn ensimmäisen hirvikärpäsen kimppuuni. Nappasin niskavilloista pirulaisen. Kätkö löytyi nopeasti kun vähän katseli ympärilleen ja hauska camo sai hymyilemään.
Eväät syötyäni lähdin takaisin ulkoilumajalle. Oltiin jo iltapäivässä, joten ihmiset olivat lähteneet ulkoilemaan. Pari retkeilijää tuli vastaan ja kiekonheittäjät olivat saapuneet koreille. On muuten aika haastava rata frisbeegolfille, sillä puita on PALJON.
Autolla tutkailin vielä karttaa ja suunnittelin seuraavaa reissua harjulle. Voisi napata kaverin mukaan ja suunnata Kankaanjärveä ihastelemaan.
Lisätietoja alueesta ja reiteistä löytyy Harjureitin sivuilta, KLIK!
Kommentit