Enchanting Lapland
Tänään laskeutuvat joulusesongin ensimmäiset lentokoneet Lapin kentille tuoden brittituristeja tapaamaan Joulupukkia ja ihmettelemään Suomen Lappia/talvea. Lentojen määrä on laskenut selvästi aikaisempiin vuosiin verrattuna, kaiketi se taloudellinen tilanne vaikuttaa.
Itse olin seuraamassa jokavuotista hulabaloota 2006 joulukuussa, kun olin Enontekiön Hetassa töissä. Meillä matkailun opiskelijoilla oli koulun kautta mahdollisuus lähteä Villi Pohjolan hommiin suorittamaan ensimmäistä työharjoittelua ja tottakai lähdin hankkimaan kokemuksia. Meitä lähti 5 tyttöä Hettaan pitämään huolen siitä, että briteillä on mukava vierailu Lapissa.
Koska jouluchartereiden asiakkaat tulevat Isosta-Britanniasta, Suomeen ei tuotetta markkinoida ollenkaan. Markkinointikin hoituu matkanjärjestäjän Canterbury Travelin toimesta. CT on arvostettu matkanjärjestäjä, joka järjestää matkoja Lappiin 27 vuoden kokemuksella. Jouluchartermatkat eroavat toisistaan riippuen matkan kohdepaikasta. Hetassa, missä itse työskentelin Spectacular- niminen paketti koostui seuraavista asioista: lennot Englanti (usea eri kenttävaihtoehto) - Suomi (Enontekiön kansainvälinen lentokenttä) - Englanti, lämpimät talvihaalarit ja -kengät +muut tarvittavat kamppeet, ruuat lennoilla sekä Hotelli Hetassa (ihana Lapland Hotel -ketjuun kuuluva hotelli), moottorikelkkakuljetus lentokentältä hotellille, mehutarjoilu hotellille saavuttaessa, mahdollisuus mäenlaskuun, potku- ja moottorikelkkailuun, hevos-, husky- sekä poroajeluun, lumilinnaan tutustumiseen, matkamuistojen ostamiseen ja itse Joulupukin tapaamiseen.
Tärkeimpänä reissussa on siis se Joulupukin tapaaminen. Joulupukki jakaa lapsille lahjat (, jotka vanhemmat ovat etukäteen tilanneet) ja keskustelee heidän kanssaan. Juuri Joulupukin tapaaminen tekee palvelusta kilpailijoita paremman. Villi Pohjola nimittäin tarjoaa jokaiselle perheelle mahdollisuuden tavata pukki henkilökohtaisesti. Vaikka vierailuaika Pukin luona on vain muutaman minuutin pituinen, se on matkan kohokohta. Ja tämä Pukki on siis englantilainen tyyliltään, kuten myös häntä avustavat tontut. Ovat siis hieman erinäköisiä kuin mihin meillä Suomessa on totuttu ja Joulupukin mökkikin on sisustettu englantilaiseen tyyliin. Pukkeja Hetassa oli 2 (eri mökeissä tietysti, jottei asia paljastu lapsille), jotta kaikki ehtivät tapaamiseen ja he olivat brittejä, koska keskustelun täytyy sujua moitteettomasti.
Päivän reissu Joulupukin maahan maksaa yli 400 euroa niin aikuisilta kuin lapsiltakin, eli aika tyyristä, mutta varmasti sen arvoista niille, jotka reissuun lähtevät. Ainakin kaikki ihmiset (suurin osa ainakin) keiden kanssa keskustelin olivat hurjan tyytyväisiä.
Meidän työrupeama Hetassa alkoi 28.11. Majoituimme Metlan rakennukseen, eli saimme viidestään kokonaisen omakotitalon käyttöömme, kuten myös pakettiauton, jolla ajella. Majoituksen ja ruuat maksoivat siis Villi Pohjola ja saatiin me sen lisäksi vähän palkkaakin, ei siis yhtään hassumpaa. Ensimmäiset lennot saapuivat 2.12, joten ennen sitä oli saatava paikat kuntoon. Valmistelupäivinä tehtiin jäälyhtyjä, paketoitiin lahjoja ja "lahjoja", valmisteltiin diplomeita, siivottiin lentokenttähallia, järjesteltiin kelkkavaatetusta yms yms.
Lentopäivät olivat oikein mukavia. Päivä alkoi sopimalla kuka tekee mitäkin ja kenen kanssa, sitten suunnattiin lentokentälle odottelemaan koneita. Kun koneet saapuivat, piti englantilaisille saada lämpimät vaatteet niskaan ja ohjata moottorikelkoille, jotka kuljettivat heidät itse kohteeseen. Oli aikamoinen sekamelska kun suuri määrä ihmisiä pukeutuu talvikamppeisiin ja heille pitää löytää vielä sopivankokoiset varusteetkin.
Jossain vaiheessa piti itsekin aina siirtyä pika-pikaa hotellin rantaan odottelemaan ensimmäisiä kelkkoja saapuvaksi. Olin yleensä rannassa vastassa aluksi ja jaoin aluekarttoja sekä opastin ihmisiä eteenpäin, jotteivat kaikki jääneet pällistelemään paikalleen. Kun suurin osa ihmisistä oli saapunut paikalle suuntasin työkaverin kanssa vuoropäivin joko pulkkamäkeen tai potkukelkkapisteelle. Loppujen lopuksi taidettiin Marian kanssa viettää aikaa eniten potkukelkoilla, koska siellä oli hauskinta työskennellä. Miedän homma olis siis opastaa ihmisiä aktiviteettien parissa ja jutella heidän kanssaan. Välillä oli aika haastavaa työskennellä yli 30 asteen pakkasessa ulkosalla, mutta jos varpaat meinasi täysin jäätyä niin silloin piti mennä itse kelkkailemaan tai käydä hotellilla lämmittelemässä. Pitkän päivän jälkeen piti asiakkaat saada vielä takaisin lentokentälle ja se hoitui linja-autoin. Päivän päätteeksi olin siis usein bussioppaana, elikkä mikrofoniin pälätin ja jaoin diplomeita. Kyllä iltaisin uni maittoi, kun oli koko päivän tehnyt töitä.
Vapaapäiviäkin oli mukavasti, jottei tarvinnut joka päivä sentään työskennellä Oli meillä jopa aikaa käydä vähän Levilläkin kääntymässä. Yleensä vietin vapaapäivät ulkoillen ja piirrellen. Viimeinen työpäivä meillä oli 23.12, eli aatonaattona. Illalla lähdettiin takaisin etelään ja muistaakseni olin joskus 11 maissa aattoaamuna porukoiden oven edessä valmiina joulunviettoon..elämäni karmeimmassa flunssassa. :)
Kokemus oli ihana ja voisin ehkä lähteä joskus uudestaankin. Suosittelen (kaikista epäkohdistakin huolimatta) lähtemään charterhommiin, jos vaan mielenkiintoa riittää. Ja muutenkin kannattaa vierailla Hetassa. Ihana pieni kylä kauniissa maisemissa. :)
Tässä virallinen mainosvideo:
Ihastelkaa kuvapläjäystä joulukuisesta Hetasta!
Näitä kuvia katsellessa iski kova kaipuu Lappiin. Voisikin joskus lähteä Hettaan ihan lomamatkalle.
Itse olin seuraamassa jokavuotista hulabaloota 2006 joulukuussa, kun olin Enontekiön Hetassa töissä. Meillä matkailun opiskelijoilla oli koulun kautta mahdollisuus lähteä Villi Pohjolan hommiin suorittamaan ensimmäistä työharjoittelua ja tottakai lähdin hankkimaan kokemuksia. Meitä lähti 5 tyttöä Hettaan pitämään huolen siitä, että briteillä on mukava vierailu Lapissa.
Koska jouluchartereiden asiakkaat tulevat Isosta-Britanniasta, Suomeen ei tuotetta markkinoida ollenkaan. Markkinointikin hoituu matkanjärjestäjän Canterbury Travelin toimesta. CT on arvostettu matkanjärjestäjä, joka järjestää matkoja Lappiin 27 vuoden kokemuksella. Jouluchartermatkat eroavat toisistaan riippuen matkan kohdepaikasta. Hetassa, missä itse työskentelin Spectacular- niminen paketti koostui seuraavista asioista: lennot Englanti (usea eri kenttävaihtoehto) - Suomi (Enontekiön kansainvälinen lentokenttä) - Englanti, lämpimät talvihaalarit ja -kengät +muut tarvittavat kamppeet, ruuat lennoilla sekä Hotelli Hetassa (ihana Lapland Hotel -ketjuun kuuluva hotelli), moottorikelkkakuljetus lentokentältä hotellille, mehutarjoilu hotellille saavuttaessa, mahdollisuus mäenlaskuun, potku- ja moottorikelkkailuun, hevos-, husky- sekä poroajeluun, lumilinnaan tutustumiseen, matkamuistojen ostamiseen ja itse Joulupukin tapaamiseen.
Tärkeimpänä reissussa on siis se Joulupukin tapaaminen. Joulupukki jakaa lapsille lahjat (, jotka vanhemmat ovat etukäteen tilanneet) ja keskustelee heidän kanssaan. Juuri Joulupukin tapaaminen tekee palvelusta kilpailijoita paremman. Villi Pohjola nimittäin tarjoaa jokaiselle perheelle mahdollisuuden tavata pukki henkilökohtaisesti. Vaikka vierailuaika Pukin luona on vain muutaman minuutin pituinen, se on matkan kohokohta. Ja tämä Pukki on siis englantilainen tyyliltään, kuten myös häntä avustavat tontut. Ovat siis hieman erinäköisiä kuin mihin meillä Suomessa on totuttu ja Joulupukin mökkikin on sisustettu englantilaiseen tyyliin. Pukkeja Hetassa oli 2 (eri mökeissä tietysti, jottei asia paljastu lapsille), jotta kaikki ehtivät tapaamiseen ja he olivat brittejä, koska keskustelun täytyy sujua moitteettomasti.
Päivän reissu Joulupukin maahan maksaa yli 400 euroa niin aikuisilta kuin lapsiltakin, eli aika tyyristä, mutta varmasti sen arvoista niille, jotka reissuun lähtevät. Ainakin kaikki ihmiset (suurin osa ainakin) keiden kanssa keskustelin olivat hurjan tyytyväisiä.
Meidän työrupeama Hetassa alkoi 28.11. Majoituimme Metlan rakennukseen, eli saimme viidestään kokonaisen omakotitalon käyttöömme, kuten myös pakettiauton, jolla ajella. Majoituksen ja ruuat maksoivat siis Villi Pohjola ja saatiin me sen lisäksi vähän palkkaakin, ei siis yhtään hassumpaa. Ensimmäiset lennot saapuivat 2.12, joten ennen sitä oli saatava paikat kuntoon. Valmistelupäivinä tehtiin jäälyhtyjä, paketoitiin lahjoja ja "lahjoja", valmisteltiin diplomeita, siivottiin lentokenttähallia, järjesteltiin kelkkavaatetusta yms yms.
Lentopäivät olivat oikein mukavia. Päivä alkoi sopimalla kuka tekee mitäkin ja kenen kanssa, sitten suunnattiin lentokentälle odottelemaan koneita. Kun koneet saapuivat, piti englantilaisille saada lämpimät vaatteet niskaan ja ohjata moottorikelkoille, jotka kuljettivat heidät itse kohteeseen. Oli aikamoinen sekamelska kun suuri määrä ihmisiä pukeutuu talvikamppeisiin ja heille pitää löytää vielä sopivankokoiset varusteetkin.
Jossain vaiheessa piti itsekin aina siirtyä pika-pikaa hotellin rantaan odottelemaan ensimmäisiä kelkkoja saapuvaksi. Olin yleensä rannassa vastassa aluksi ja jaoin aluekarttoja sekä opastin ihmisiä eteenpäin, jotteivat kaikki jääneet pällistelemään paikalleen. Kun suurin osa ihmisistä oli saapunut paikalle suuntasin työkaverin kanssa vuoropäivin joko pulkkamäkeen tai potkukelkkapisteelle. Loppujen lopuksi taidettiin Marian kanssa viettää aikaa eniten potkukelkoilla, koska siellä oli hauskinta työskennellä. Miedän homma olis siis opastaa ihmisiä aktiviteettien parissa ja jutella heidän kanssaan. Välillä oli aika haastavaa työskennellä yli 30 asteen pakkasessa ulkosalla, mutta jos varpaat meinasi täysin jäätyä niin silloin piti mennä itse kelkkailemaan tai käydä hotellilla lämmittelemässä. Pitkän päivän jälkeen piti asiakkaat saada vielä takaisin lentokentälle ja se hoitui linja-autoin. Päivän päätteeksi olin siis usein bussioppaana, elikkä mikrofoniin pälätin ja jaoin diplomeita. Kyllä iltaisin uni maittoi, kun oli koko päivän tehnyt töitä.
Vapaapäiviäkin oli mukavasti, jottei tarvinnut joka päivä sentään työskennellä Oli meillä jopa aikaa käydä vähän Levilläkin kääntymässä. Yleensä vietin vapaapäivät ulkoillen ja piirrellen. Viimeinen työpäivä meillä oli 23.12, eli aatonaattona. Illalla lähdettiin takaisin etelään ja muistaakseni olin joskus 11 maissa aattoaamuna porukoiden oven edessä valmiina joulunviettoon..elämäni karmeimmassa flunssassa. :)
Kokemus oli ihana ja voisin ehkä lähteä joskus uudestaankin. Suosittelen (kaikista epäkohdistakin huolimatta) lähtemään charterhommiin, jos vaan mielenkiintoa riittää. Ja muutenkin kannattaa vierailla Hetassa. Ihana pieni kylä kauniissa maisemissa. :)
Tässä virallinen mainosvideo:
Ihastelkaa kuvapläjäystä joulukuisesta Hetasta!
Lumilinna.
 |
| Kotiovi |
Museo.
 |
| Jyppyrän laelta näkyy kaus. Nykyään siellä on laskettelukeskus. |
 |
| Muita Vorssan plikkoja. :) |
 |
| Tunturi-Lapin luontokeskus Skierri. |
 |
| Mein ihana talo! |
 |
| Taivaantulia saatiin ihastella useana iltana. |
 |
| Kotikadun varrelta. |
 |
| Ounasrysä. Ihana paikallinen ravintola, josta sai herkullista ruokaa. |
 |
| Maisema Rysän ikkunasta. |
 |
| Hetan keskustassa. |
 |
| Aurinko ei näyttäytynyt joulukuussa muuten kuin värjäämällä taivaan kauniiksi. |
 |
| Talon simppeli olohuone. Mukava ajanvietto paikka raskaan työpäivän jälkeen. |
 |
| Rantakokolla käytiin ruokakaupassa. |
 |
| Naapuritalo samassa pihapiirissä, |
 |
| Hetekalla oli hyvä nukkua. |
Näitä kuvia katsellessa iski kova kaipuu Lappiin. Voisikin joskus lähteä Hettaan ihan lomamatkalle.
Kommentit