Vanhankosken takatalvi

Viime viikkoina olemme saaneet nauttia kauniista ja lämpimistä kevätkeleistä. Lumet ovat sulaneet metsäisiä alueita lukuunottamatta ja elohopea on pyörinyt lähellä kymmentä astetta.

Eilen saimme jo vähän ensimakua lumesta ja tänään aamu valkeni äärimmäisen valkoisena.

Loskaisen kaupungin läpi liukastellen ajelin Vanhankosken lehtoon. Yksi auto oli jo aamulla käynyt paikan päällä. Jäljistä päätellen koiraa ulkoiluttamassa.

Lumi oli kauniisti kuorruttanut huhtikuisen maiseman ja lisää sateli koko ajan. Linnut lauleskelivat lehdossa, mutta kauniit äänet jäivät liikenteen melun alle. Tänään äänet kuuluivat erityisen kovasti, koska useimmiten saa kulkea pelkkien luontoäänien säestämänä.

Kuohuvalle koskelle en suunnannut tällä kertaa ollenkaan. Pysyttelin entisen Saaren tilan lähistöllä fiilistelemässä takatalven tunnelmaa.

Vaikka maisema ei tänään näyttänytkään keväiseltä, niin melko pian saamme ihastella upeaa valkovuokkomerta. Toukokuu onkin ehkä parasta aikaa vierailla lehtomaisemissa.

Kesäkuun aikana puolestaan lehtoon saapuvat karvaiset kesätyöntekijät. Ylämaankarja laiduntaa kesäkauden alueella ja pitää kasvillisuuden kurissa. Luontopolku kulkee osittain aitauksen sisäpuolella ja hyvällä/huonolla tuurilla pääsee karvakavereita moikkaamaan.

Bongasin kaatuneen puun, jota kävin lähemmin tarkastelemassa. Oli tainnut palokärki(?) herkutella. Vaalea puu lumisessa maisemassa näytti todella kauniilta ja pinta erityisen eläväiseltä.

Aikani pyörittyäni metsämaisemissa ja vesilammikoissa seikkailtuani suuntasin autolle suunnatakseni taas loskaisille kaduille. Saa nähdä, että sataako lunta koko päivän?!