Sinisenharmaa vuoden ensimmäinen retki

Sininen hämy ilmassa ja tuore kerros lunta maassa. Ei muita renkaanjälkiä tiellä.

Parkkipapaikalla keuhkot täyteen raikasta ilmaa ja korvat hörölle. Joutsenia! Korvia huumaavaa mekkalaa kuuluu jostain kauempaa. Ovat jääneet sankoin joukoin talvehtimaan.

Suo on märkä. Jalka muljahtaa jäiseltä pitkokselta suoraan vesilammikkoon. Onneksi on hyvät kengät.

Mutilahdella on vesi korkealla. Niin kuin muuallakin.

Kohinaa koskella. Yritän siristellä jäälle, mutten näe elämää. Ei lintuja, ei saukkoja. Joutsenia lentelee yli.

Pajunkissat virkeinä. Luulevat polot jo kevääksi tätä tammikuuta.

Vajalla vesimittari näyttää normaalia korkeampia lukuja. Ei ole Ala-Kauvatsanjoki jäässä vielä.

Murahdus selän takaa. Sydän pomppaa kurkkuun ja automaattisesti sitä käännähtää ympäri. Ehkä se oli jotain veden kurinoita, sillä mitään ei näy. Nalletkin ovat jo talviunilla.

Askel on keveä ja mielessä paljon retki-ideoita tulevalle vuodelle.