Rusun reitti

Sastamalan Lantulassa sijaitsee Rusun reitti niminen polkuverkosto. Kolmen ja viiden kilometrin patikointi- ja hiihtoreittien takana on Lantulan seudun kyläyhdistys.

Reitille pääsee useasta kohdasta. Itse ajoin autoni Rusuntien (hyväkuntoinen soratie) päähän, jossa on hyvin parkkitilaa.

Suuntasin parkkipaikalta polulle ja kapusin Rusunvuoren huipulle laavua katsomaan. Ei ollut tarpeen pitää evästaukoa heti alkuunsa, mutta geokätkön sain logattua.


Laavun ympäristöineen oli siistissä kunnossa ja lähistöltä löytyi huussi sekä puuvarasto. Polttopuut oli vähissä. Niitä on varmaan käytetty ahkerasti talven hiihtoretkien aikana.



Laavulta laskeuduin takaisin reitille ja pian mukavasti polveilevalla reitillä vastaan tuli hurjan suuri kuusi.



Kuusen lähellä sijaitsi vanhan pihapiirin rauniot. 



Valkohäntäpeuroja oli liikenteessä kaksin kappalein. Toisen pelästytin juomapaikalta. Jäin hiljaa paikalle, niin sain vielä hetken seurailla niiden puuhia.


Metsämaisema vaihtui mukavaan tahtiin ja polku oli jalan alla pehmeä.


Risteyksissä oli opaskyltit ja matkalla puissa näkyi keltaisia maalimerkkejä. Kartan olin varmuuden vuoksi tallentanut puhelimeen, mutta hyvin pärjäsi ilmankin.


Hallankorven lähde oli tumma ja syvä. Kummastelin kun en maastokartasta kyseistä lähdettä löytänyt ollankaan. Enpä toisaalta löytänyt kaikkia polkujakaan sieltä.
Mahtaakohan lähteen vesi olla ihan juomakelpoista?



Reitin komeimmat maisemat avautuvat Ohrankankaanvuorelta. Sieltä näkyi hienosti Ellivuoreen asti.


Laella suuri avohakkuu oli rikkonut polkua, mutta se löytyi helposti uudelleen kun vähän pysähtyi tarkastelemaan maisemaa.
Kannonnokassa oli hyvä evästää, vaikka avoimella paikalla tuulikin villisti.


Vuorelta laskeutuessa oli mahdollisuus valita useammasta polusta. Halusin kurkata Latukkameren notkelmaa ja sieltä löytyikin mukavannäköinen lampi.



Sisiliskot vipelsivät heinikossa. Odotin näkeväni kyykäärmeitä, mutta ei onneksi tullut polulla vastaan.


Polku leveni taas latupohjaksi ja Rusuntie rupesi lähestymään. En halunnut kävellä tien kautta, joten suuntasin riistapolkua pitkin takaisin Rusunvuoren laavulle palauttamaan lainaamani lyijykynän.


Autolle päästessä tutkailin kulkemaani matkaa. Kuljin reitin todella rauhallisesti, sillä parantelin vapun autokolarissa jumiutuneita lihaksiani. Kuuden kilometrin matkaan meni pari tuntia.
Mukava kohde päiväretkelle!

Psst! Kesäkaudella retken yhteydessä kannattaa poiketa Lantulan kesäkioskille!

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Hei. Kiva lukea postauksesi kylämme reitistöstä. Saako tämän jakaa meidän facebook sivulla?
Daphnion sanoi…
Kiva kuulla ja tottakai saa jakaa! :)
Harakka sanoi…
Ihania luontopolkuja!
Hieno juttu, kun näitä tänne laitat,joskus voisi lähteä. En näistä ole tiennytkään.
Kiitos!
Daphnion sanoi…
Harakka: Kiva kuulla! Kaiken aikaa löytyy uusia kohteita, vaikka on tällä seudulla asunut jo melkein yhdeksän vuotta. Kiva jakaa näitä muidenkin nähtäväksi. Itsekin saan aina retkivinkkejä toisten blogeista. :)

Suositut tekstit