Hattaran sävyisiä koskimaisemia

Kamala keskipäivän väsy valtasi ihmisen eilen. Oli pakottava tarve lähteä happihyppelylle, vaikka laiskotus olikin huipussaan. Kävin viemässä pahveja keräykseen ja samalla poikkesin koskelle seikkailemaan. Aurinko pilkisteli vähän pilviverhon takaa ja jossain kauempana näytti satavan lunta. Ilma oli jännän värinen.




Vesi oli matalalla, joten hipsin kauemmas kuin yleensä. Yli kivien ja kaatuneiden puiden kävi matka veden ääreen.




Ei näkynyt liikettä missään. Pieniä tassunjälkiä oli maassa.





Siirryin padolle maisemia katselemaan. Vettä näytti olevan enemmän kuin kuukausi sitten. Onhan tässä satanutkin.



Polvillani siinä seurasin virtaavaa vettä ja suljin silmät hetkeksi. Hymyilin rakkaalle Loimijoelle ja astelin varovasti pois raunioilta. Enää ei väsyttänyt yhtään. Lähdin ruokakauppaan pirtein mielin ja kevyin askelin.



Kommentit

Suositut postaukset