Menoa, meininkiä ja pörheitä häntiä

Milla tapasi maanantaina ensimmäisen kissakaverinsa, kun veljeni ja hänen avopuolisonsa saapuivat kyläilemään Viljo mukanaan. Viljo on komia kissa, joka on viime kesänä haettu Urjalasta Espooseen kaupunkilaiskissaksi. :)

Tunnelma kissojen välillä oli hyvin hämmentynyt ja jännittynyt. Viljo ei selkeestikään oikein tajunnut mikä Milla on ja Milla oli ihan järkyttynyt tunkeilijan läsnäolosta. Eihän nyt omaan kotiin pitäisi ketä tahansa päästää.

















Viljo kyllä kummasteli kun pikkuinen oli niin hurjana. Tappeluita ei syntynyt ja myöhemmin päivällä päästiin vähän jo leikin makuun. Ihmisväki seurasi koko ajan kyllä tilannetta, koska painiskelijat eivät ole samaa kokoluokkaa.



Kun ihmiset lähtivät ulkoilemaan, niin kissat laitettiin varmuuden vuoksi eri huoneisiin. Kavuttiin Naisvuoren näkötornin huipulle tällä kertaa. Sieltä oli hyvät näkymät.

Sieltä näkee kotiinkin! :)

 Ja tässä mikkeliläinen naisihminen.

Suunnattiin myös katsomaan Pursialan hiidenkirnua, joka on Suomen 4. suurin.

















Siinä on ihan selkeä sydän!!

Illalla katseltiin vielä parit painimatsit ja sitten suunnattiin unten maille, kissat eri huoneissa. Viljo tuli ihan surkeana mein makkarin ovelle raapimaan, kun siltä vietiin pikkuinen leikkikaveri pois. Taisi sekin sitten luovuttaa jossain vaiheessa. Onneksi aamu saapui pian ja pääsivät epelit jatkamaan painejaan.

Hurjan hyvin meni kisujen tapaaminen ja Milla selkeästi osasi pitää puoliaan vaikka pienikokoinen onkin. Voidaan siis huoletta ottaa Milla mukaan juhannuksena, jolloin vastassa on ainakin kaksi birmaa. :)

Kommentit

satupihlaja sanoi…
Hehe ihana videopätkä :)
aba sanoi…
toi naisvuoren näköalatasanne on ihan törkeen hieno kesäisin. :)
sinne olis kiva tehdä piknikkejä ja vyöryä sitten mäkeä alas pikku siideripäissään. :D
Daphnion sanoi…
Satu, no niin on. Ollaan vaan katsottu ja hihitelty kuinka hurjalta mein pikkuinen näyttää. :)

aba, se on aivan mahtava piknikpaikka!

Suositut tekstit