Vaskijärven luonnonpuisto

Lounais-Suomen rauhallisimpiin kolkkiin lukeutuva Vaskijärven luonnonpuisto löytyy Pöytyältä, ihan Kurjenrahkan kansallispuiston naapurista.


Elijärvenkulman parkkipaikalta pääsee mukavasti järveä kiertävälle 19 kilometrin pituiselle reitille. Pienempi reilun kolmen kilometrin lenkki lähtee vastakkaiselta suunnalta, Vesiraumalta.


Tiedossa oli useamman tunnin reissu, joten lähdin matkaan jo aamuseitsemältä. Ilma oli vielä hieman sumuinen.


Ensimetreillä sattui hassusti, kun luulin perässäni juosseita hirviä maastopyöräilijöiksi. Onneksi käännyin katsomaan ennen kuin jyräsivät meikäläisen. Edellisvuoden poikamiehiä taisivat olla. Yksin tulee kuljettua niin hiljaa, että luonto tulee lähelle.


Matkalla oli mukavasti geokätköjä, joten niitä loggailin siinä samalla. Rinkka oli selässä Karhunkierros -treenin vuoksi, eikä sitä jaksanut koko ajan laskea maahan, joten kömmin kaikkiin koloihin kantamusteni kanssa. Ei päässyt vilu yllättämään. Hih.


Reitti kulki pitkän pätkän tietä, muttei ollut kuitenkaan tylsä. Hienoja mökkipaikkoja ihmisillä tuolla Vaskijärven rannalla, luonnonpuiston ulkopuolella.


Pääasiallisen evästauon pidin puolimatkassa, Vesiraumanmäen laavulla. Kaivoin Trangian rinkasta ja nautiskelin erägurmeeta nuudelien sekä tonnikalan kera. Teetäkin hörppäilin. Laavu ja huussi ympäristöineen olivat siistit. Tällaisissa paikoissa pitää mielellään taukoa.


Vesiraumalta palataan luonnonpuistoon ja siitä alkaakin kaunista pitkospuupätkää. 



Luonnossa oli nähtävissä jo syksyn värejä. 






Metsäisillä alueilla alkoi tulemaan vastaan myrskytuhoja. Yhdessä kohdassa oli koivuja niin paljon päällekkäin, että sai ihan kunnolla kiipeillä niiden ylitse.



Reitiltä löytyi vanhoja jälkiä ihmiselämästä. Matala hirsikehikko, ruostunut polkupyörä ja suloinen maakellarikin.





Ensimmäisen ja ainoan vastaantulijan kohtasin Valastenmaan taukopaikalla. Vanhempi mies oli lintuja kiikaroimassa. Hän oli törmännyt isoon joukkoon koululaisia vähän aiemmin. Vaihdettiin muutama sananen.



Valastenmaan vieressä kohoaa Kuljunmäki ja sen laelta lähtee pieni sivupolku, jonka päästä aukeaa komeat näkymät Iso-Valanen järvelle.



Järvimaisemien jälkeen alkaa askel olemaan kevyt, sillä matkaa on enää hyvin vähän jäljellä.


Viimeiset pitkospuut vielä!



19 kilometriä, kahdeksan tuntia ja 12 geokätköä myöhemmin oli Vaskijärven luonnonpuisto kierrettynä!

Kommentit

Anonyymi sanoi…
wmakasih atas artikelnya,


visit our website href="https://ittelkom-jkt.ac.id/"

Suositut tekstit