Syyskuun lopulla pääsimme vielä nauttimaan hellekelistä.
Olin viettämässä päivää Forssassa ja kotimatkalla päädyin vielä Jokioisille.
Elonkierto oli tuttu jo edelliseltä visiitiltä ja kävinkin siellä vaan pari geokätköä kirjaamassa löydetyiksi, koska viimeksi ei ollut kynää matkassa.
Suuntasin heti paperitöiden jälkeen Kartanopolulle, jolle pääsee parkkipaikan kulmalta.
Aurinko oli matalalla ja edelleen sai kääriä hihoja ylemmäs. Polku kulki laitumen takaa metsämaisemaan. Vastaan tuli vanhan kartanonherran, Willebrandin haudalle.
Polku vaikutti vähän unohdetulta. Pitkospuut ainakin kaipaisivat laittoa.
Loimijoen varrella törmäsin herraan, joka istuskeli odottamassa kuningaskalastajaa. Sellainen oli kuulemma bongattu aiemmin joella. Kiitin tiedosta ja toivotin onnea.
Siirryin itse vähän kauemmas jokivarteen. Istuin tovin hiljaa kivellä, mutten onnistunut kaunista lintua näkemään.
Joelta polku nousi ylös Jokioisten kartanon puistoon. Muita kulkijoita ei näkynyt, joten sain rauhassa kuljeskella.
Kaunis kartano on tyhjillään ja myytävänä. Mielenkiinnolla odotan, että mihin käyttöön päätyy. Toivottavasti tilukset pysyvät edelleen kaikille avoimina puistoalueina.
Kartanon rakennuksissa olisi riittänyt ihmeteltävää, mutta aurinko rupesi jo laskemaan metsän taakse.
Viimeisten säteiden valossa talsin takaisin autolle ja pääsin nauttimaan kauniista illasta ajaessani takaisin kotiin.
Kommentit