Ensilumi satoi Sastamalaan

Eilen illalla pohjoisesta palattuani minua odotti luminen kaupunki. Aamulla kiskoin talvivaatteet niskaan ja lähdin tutkailemaan kauniita pakkasmaisemia.

Ensimmäiseksi suuntasin tuohon meidän lähirantaan ja siellä näyttikin oikein ihanalta.

Vastarannalla Pyhän Olavin katto loisti puhtaan valkoisena ja satamassa oli hiljaista. Ensi kesäksi voisi itsekin ajatella venepaikkaa sieltä, niin pääsisi soutelemaan.

Satamasta tallustelin Bäckmanin pihaan ja pohdiskelin, koska tornihuvilan remontti alkanee. Varmaankin ensi keväänä. 

Aamupala oli jäänyt väliin, joten suuntasin liukkaita jalkakäytäviä Pyymäen Konditoriaan. Torin reunalla sijaitseva kahvila on ehdoton lempparini täällä. Sisällä on hurjan tunnelmallista, palvelu ystävällistä ja herkkuja tiskit täynnä. Olin vähän tuhma ja söin hyvin viljaisen aamupalan. Teeni kaveriksi otin karjalanpiirakan munavoilla ja ihanan omena-kermaleivoksen. Jos maha kipeytyy tänään, niin oli sen arvoista.

Hetken istuskeltuani jatkoin matkaani Liekoveden puoleiselle rannalle. 

Jalassa minulla oli uudet talvipoposeni ja ne olivat todella hyvät, eivätkä yhtään niin liukaspohjaiset kuin edelliset. Kyllä kelpaa tallustella. :)

Uimarannat olivat autioina ja joku ohikulkeva vanhusporukka kommentoi, että on varmaan kiva kuvailla näin hienolla kelillä. Niin olikin.

Kaupungissa on paljon autioituneita taloja, ihan keskustassakin. Tässäkin talossa taisi pari vuotta sitten vielä toimia kirpputori.

Hopun lenkiltäkin löytyi jotain autiota. Punainen tönö kurkisteli rinteellä puiden takana. Ovi oli teljetty, eikä ikkunoistakaan oikein nähnyt sisälle. Pihalla nökötti kiuas. Vieressä oli pitkä keltainen talo, joka sekin näytti autiolta. Ainakin osa ikkunoista oli korvattu levyillä. Mikähän talo on kyseessä?

Keltaisen talon viereltä pääsikin luikahtamaan S-Marketin pihalle ja kävin kaupassa ennen kotiutumista. Kävely teki hyvää kahden päivän ajomatkoista jumiutuneille lihaksille.