Joulukalenteri: päivät 13, 14, 15, 16 & 17

Joulutonttu laiskotteli, eikä ajastanutkaan mitään kalenteriin reissun ajaksi. Sen kunniaksi hurja määrä kuvia jouluisesta Tallinnasta. :)

Keskiviikkona lähdettiin aamusella ajamaan kohti Helsinkiä. Parkkeerattiin auto Messukeskukselle halvan hinnan ja turvallisuuden takia. Siitä ratikalla keskustaan ja hoitamaan terminaaliin lippujen vaihdot, sillä LindaLine perui vuorot myrskyn takia. 20 euroa maksettiin lisää päästäksemme Tallinkilla, jonka terminaali yllätyksemme sijaitsikin Jätkäsaaressa (oma moka, kun kuvittelin Tallinkin lähtevän samasta paikasta kuin 7 vuotta sitten). Onneksi oltiin hyvissä ajoin liikenteessä, joten päätimme kävellä reippaasti sinne.

Kunnon näköalat laivan ravintolassa

Lahden yli matkattiin siis Superstarilla, joka kuljettikin meidät oikein mukavan keinuisasti Tallinnaan. Perillä suunnistettiin hotellille. Oltiin varattu Hotels.comin kautta majoitus Hotel Bernistä, joka sijaitsee näppärästi aivan Vanhankaupungin reunalla. Bern oli oikein siisti ja mukava tyttö vastaanotossa tarjosi meille tervetuliaisglögit. Meidän huone oli ensimmäisessä kerroksessa ja ikkunat näyttivät takapihalle, jossa oli komea joulukuusi valoineen.

Nälkä oli matkalaisilla suuri, joten vietyämme tavarat huoneeseen ja vähän siistiydyttyämme suuntasimme kaupungille ja syömään. Peppersackiin päädyimme nautiskelemaan lämpimästä tunnelmasta ja herkullisista ruuista. Monesti sanotaan, että Peppersack, Olde Hansa ja muut "keskiaikaravintolat" ovat ainoastaan turistien rahastusta varten. Entä sitten?! Itselleni on tärkeää viihtyisä ravintola, hyvät hinnat ja ennenkaikkea maittava ruoka. Ihan sama kenelle ravintola on tarkoitettu ja mistä syystä. Oman kokemukseni perusteella voin suositella ravintolaa.

Peppersack

Omalle lautaselleni päätyi Maaherran ajatus, joka koostui paistetusta sorsanrinnasta karamellisiirapissa, päärynästä, yrttiperunoista ja mustaherukkakastikkeesta. Sorsa oli todella pehmeää ja se maistui todella hyvältä mustaherukan kanssa. Annos oli iso ja täyttävä, joten jälkiruuaksi valikoitui kevyt ja hurmaava vadelmajäädyke.

Miehen lautaselta löyti karitsankruunua, kirsikkaviinikastiketta ja uuniperunaa tuorejuustodipillä. Jälkkäriksi créme brûlé vadelmakastikkeen kanssa. Oikein hyvät ruuat nekin.

Mahat täysinä lähdettiin ravintolasta kiertelemään Vanhankaupungin katuja. Kovasti tutkailtiin paikkoja, mutta jossain vaiheessa rupesi väsy voittamaan. Käytiin Berniä vastapäätä sijainneesta Rimistä ostamassa vähän juotavaa ja hedelmiä huoneeseen. Uni tuli aikaisin.

Pikk Jalg

Onnellinen nuohooja

Torstai alkoi mukavasti aamupalalla hotellin alakerrassa. Monipuolisesti oli kaikkea maittavaa, plussaa herkullisesta teestä ja pienistä rusina-voitaikinahyrristä. Koska olin lyhyellä lomalla en paljon pohtinut ruokavalion perään, joten tuli syötyä niin laktoosia kuin viljoja. Onneksi ei maha pahastunut, vaan antoi minun nauttia. Lähdettiin hotellista, niin taivaalta satoi jättimäisiä karvalakkeja, jotka kuitenkin hyvin pian muuttuivat pelkäksi vedeksi. Onneksi oli sateenvarjo. Tutkiskeltiin katuja odotellessamme merimuseon avautumista.

"Laita kirjettä tulemaan, niin johan helpottaa!" :D

Tykkitornissa, jota Paksuksi Margareetaksikin kutsutaan, sijaitsee Eesti Meremuuseum. Muhkea torni pitää sisällään virolaista merenkulkua ja kalastusta esittelevän näyttelyn. Pääsylippu maksoi 3,20€ aikuiselta. Näyttely oli mielestäni oikein mielenkiintoinen. Laivojen pienoismallit olivat taidokkaasti tehtyjä ja esillä oli paljon pientä merenkulkuun liittyvää tavaraa.

Sehän on Big Daddy! Eiku..

Museovierailun kohokohta oli se, että tornin katolle pääsi kiipeämään. Sieltä oli hienot näkymät.

Museolta hipsittiin vauhdilla Raatihuoneentorille anoppia morjestamaan, joka oli työporukan kanssa piipahtamassa maissa. Sen jälkeen oli taas aika tutkiskella kaikkea jännää.

Kello 12 aukesi Hell Hunt, johon oltiin jo etukäteen päätetty mennä kehujen perusteella. Oltiin paikan toiset asiakkaat ja naureskelinkin, että ollaan kunnon suomalaisturisteja kun pitää saada alkoholia heti kun ravintola aukeaa. Hell Huntissa kannattaa käydä hyvän tunnelman ja edullisten hintojen takia. Itse ei otettu ruokaa, mutta hyvältä näytti lounastajien sapuskat. Minä (siiderinvihaaja) join paikan omaa siideriä ja Mikko paikan olutta. Siideri oli superhyvää, eli kuivaa ja kuplivaa.

Hellä susi

Jossain vaiheessa rupesi maha taas kurnimaan, joten päätettiin suunnata syömään. Käytiin hotellilla, jonka jälkeen oli tarkoitus käydä viereisen kadun Beer Gardenissa syömässä, mutta se vaikutti jotenkin ankealta ajatukselta. Oltiin matkalla Huntista törmätty suloiseen italialaiseen ja päätettiin mennä sinne syömään.

1600-luvun aikaa

Balthasar - valkosipuliravintola

Katariina Käik

Mikolla vilisi varmaan jo pizzankuvat silmissä, joten oli harmi huomata, että ravintolasta sai pizzoja vasta klo 18 jälkeen. Mikko valitsi listalta juustoisen pastan ja minä kanaa paprikakastikkeella ja caponatalla. Controvento sijaitsi Katariina Käik`n varrella ja oli varsin hurmaava. Istuttiin alakerrassa takkatulen äärellä nauttimassa hyvästä ruuasta. Mahat tulivat niin täyteen, ettei jälkiruualle jäänyt enää tilaa.

Ravintolalta suunnattiin Hellemannin torniin ihastelemaan maisemia ja sulattelemaan ruokia. Sisäänkäynti torniin on Müürivahen varrella, lähellä Katariina Käik`n itäistä käyntiä. Torniin maksoi sisälle, mutten enää muista kuinka paljon. Ylhäällä oli esillä vanhoja karttoja, mutta pääasiallinen syy miksi torniin kannattaa kivuta on se, että sieltä pääsee kävelemään muurille ja ihastelemaan maisemia. Harmaana ja sateisena päivänä maisemat eivät ole niin kummoisia, mutta kauniilla säällä varmasti komeita.

Tämän tornin jälkeen olikin vuorossa uusi torni; nimittäin Kiek in de Kök. Tornissa sijaitseva museo esittelee Tallinnan syntyä ja sotahistoriaa.Näihin Tallinnan tornimuseoihin ei muuten kannata huonojalkaisten lähteä, koska kiivettävää kapeissa rappusissa riittää.

Komiat lipokkaat.

Joko mennään?

Kiek in de Kökin jälkeen olikin vuorossa taas tallustelua, vaikka jalat olivatkin melkoisen kipeät jo. Haaveilin glögistä, mutta päädyttiin Anneli Viikin herkullisten kaakaoiden kautta Hell Huntiin istuskelemaan. Sieltä Rimin kautta hotellille tarkoituksena lähteä vielä illalla johonkin. Loppuilta kuitenkin sujui telkkua katsellen ja kipeytyneitä jalkoja (liian isot talvikengät :( ) lepuuttaen.

Aamulla suunnattiin aamupalalle nautiskelemaan. Maistoin virolaista mustaa leipääkin ja tulin lopputulokseen, että se on hyvin samanlaista kuin meidän saaristolaisleipä, eli hyvää. Sen jälkeen pakkailtiin rauhassa ja tarkistettiin vielä, että LindaLinen klo 12 laiva kulkee normaalisti. Lähdettiin tallustelemaan Linnahallin terminaalille. Päästiin perille ja varmistettiin, että laiva kulkee. Kyllä kulkee, oli vastaus. Meni ehkä 10 minuuttia kun tuli tekstiviesti: Lähtö peruttu. Siinä vaiheessa ei naurattanut. Ei auttanut muuta kuin maksaa siirtomaksu Tallinkille ja lähteä pois. Otettiin paikat klo 14 laivaan, joten meillä oli reilusti luppoaikaa.

Suunnattiin Rotermannille ihmettelemään ja istumaan kahvilaan. Sieltä Wine Storeen ostamaan vähän juotavia ja sitten terminaalille glögin ääreen odottelemaan. Paluumatka sujui mallikkaasti. Helsingin päässä oli kova ruuhka bussissa, jolla mentiin rautatieasemalle, josta hypättiin Pasilaan menevään junaan. Pasilassa juoksujalkaa autolle, joka odotti meitä Messukeskuksen hallissa. Parkkivalvoja köyhdytti meitä ainoastaan 6 eurolla. Sitten hurruuteltiinkin suoraan Mikkeliin ja hakemaan kisut Pöksyn Pesästä (paikallinen pieneläinhotelli, suosittelen!).

Hyvin meni reissu ja nyt voikin ruveta valmistautumaan jouluun, joka on jo viikon päästä!!