Aurinkoinen Pirunvuori

Pirunvuori kutsui kulkijaa raikkaassa pakkassäässä. Eilinen oli aurinkoinen keli, joten tiedossa oli entistäkin kauniimmat maisemat.

Auton jätin hotellin pihaan ja pohdiskelin vielä, että laittaisiko lumikengät jalkaan? Päätin ne jättää kuitenkin autoon, koska kulkijoita kuulemma on ollut ja polkuja tallaantunut.


Alhaalla VuoriCaravanin nurkalla lukee opasteessa 'jalankulkijat' ja myöhemmin ei enää mitään, joten ladun reunassa kulkeminen on ilmeisesti luvallista. Siitä oli moni muukin kulkenut. Pyöräreittiä seuraten pääsisi ilmeisesti kanssa kivilinnalle ja luolalle, mutten halunnut nyt ylimääräistä kiertoa.


Muutama hiihtäjä meni ohi rauhallista vauhtia, muihin kulkijoihin en törmännyt. Arkipäivisin saa yleensä retkeillä rauhassa missä tahansa.


Hiidenkylän Kannolla oli hiljaista. Nukkuvatkohan peikotkin talviunta? 


Myös Kivilinna uinuu, kunnes taas avaa ovensa kesämatkailijoille.


Kivilinnalta on enää lyhyt matka Pirunvuoren huipulle ja luolalle. Aurinko valaisee maisemaa kauniisti ja puista tippuu hiljalleen kimmeltävää lunta kulkijan niskaan.




Yritän tiirailla tuttuja paikkoja maisemasta. Pyhän Marian kirkko vastarannalla ainakin erottuu helposti.


Laskeudun alas luolalle vielä, kun aurinko sinne vähän paistaa.





Moni on käynyt ison lohkareen alla mönkimässä ja varoituskyltitkin on revitty pois. Itse tyydyn vaan kurkkimaan vieressä.


Kallio on hiljainen. Joskus suuret kivet pitävät pakkasella ääniä, nyt ei kuulu kuin silloin tällöin rakentamisen ääniä jostain kauempaa.




Kapuan takaisin ylös maisemia katselemaan.




Aurinko tuntuu jo vähän lämmittävän, joten on mukavaa istahtaa hetkeksi kaatuneen puun päälle. Mahassa kurnii jo hiukan, eikä eväitä ole mukana.


Kaivoin pitkästä aikaa toppahousutkin esiin. Ostin pari vuotta sitten kirppikseltä Forssasta käyttämättömät Haltin lasketteluhousut ja ne ovat olleet oikein mukavat vähän kylmemmillä keleillä. 


Kaiken lisäksi sopivat sävy sävyyn meikäläisen kuoritakin kanssa. Kiva välillä pukea päälle muitakin kuin pikimustia ulkoiluvaatteita.


Vielä kun ulkoiluvaatteiden alla pukeutuu päästä varpaisiin villaan niin ei voi valittaa, että olisi kylmä. Viimeiset kolme vuotta vasta tajunnut hyödyntää villavaatteita, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.


Tallustelen vielä hetken vuorella ees taas ja tähyilen kaikista mahdollisista paikoista järvelle. Jokohan jäät kantavat virtaavilla vesillä? Ei kauheasti erotu ainakaan moottorikelkkojen jälkiä.


Sitten tulee aika pakata kamera laukkuun ja lähteä reippaasti alas kohti parkkipaikkaa. Ensi kerralla kaveri ja eväät matkaan mukaan!

Kommentit

Tillariina K. sanoi…
Ihanat nuo sun housut! Olen etsinyt itselle myös talveksi ulkoiluhousuja, vaan yleensä jos ne istuu yläosasta, niin lahkeissa on vähintään 10 cm liikaa pituutta. Onpas kauniit talviset kuvat!
Daphnion sanoi…
Siis mulla on joka kerta kauhea souvvi kun yritän uusia ulkoiluhousuja hankkia. Jotenkin tuntuu, että koot niissä on täysin erilaiset verrattuna farkkuihin/trikoihin. Joudun ostamaan ulkoiluhousut 2-3 kokoa normaalia isompana ja siltikin tuntuu jostain kirraavan. Ihan ihme touhua. Nämäkin ovat hitusen liian piukat vyötäröltä/lantiolta, mutta kuitenkin pystyn vaikka mönkimään lumihangessa ilman, että napit aukeaa. :D

Oli kyllä täydellinen talvikeli! Ylen porukkakin oli kuulemma käynyt samana päivänä Pirunvuorella kuvaamassa. :)

Suositut tekstit