Nuku yö ulkona 8.9.2018

Tämän vuoden 'Nuku yö ulkona' oli ihan nurkan takana, kun bongasin jotain mahtavaa. Suomen Ladun metsähotellit. Yksi aivan meidän naapurissa, tuossa Äetsän puolella. Mahdollisuus kokeilla riippumatossa yöpymistä. Olin myyty!

Suomen Latu haastaa aina vuosittain suomalaiset nukkumaan edes yhden yön ulkona. Majoitetyyli on vapaa. Tarkoituksena on nauttia meidän upeasta luonnosta sekä jokamiehenoikeuksista. 

Viime vuonna työkiireiden takia tuli muistaakseni nukuttua ihan kotipihalla, mutta nyt oli vähän erilaiset puitteet. Äetsän Patsaspuistoon kohosi metsähotelli, johon saapui yöpymään noin 150 henkeä. Osa yöpyjistä saapui paikalle pääkaupunkiseudulta asti. Aika mahtavaa!


Ensimmäisenä (?) riippumattoilijana paikalla, joten sain valita vapaasti. Valitsin sellaisen, joka oli erillään muista ja nuotiopaikan vieressä. Paikalta oli mahtavat näkymät suoraan voimalaitokselle, jonka sillalla meidän hääkuvamme otettiin viime kesänä!


Paikalla odotti siis tarppi, hyonteissuoja sekä itse riippumatto. Kaikki taisivat olla Ticket to the moon -merkin kamppeita. Tutkailin vähän majoitettani ja sitten suuntasin kauppaan evästä hakemaan. Olin syönyt päivällä tukevasti, jotta pärjäisi vähän kevyemmillä sapuskoilla illan.


Järjestäjänä toiminut Suomen Ladun paikallisyhdistys Äetsän Kunto 81 oli hommannut paikalle vaikka mitä tekemistä. Oli jousiammuntaa, melontaa, sirkustemppuilua, kalastusta ja muuta mukavaa. Itse otin osaa opastetulle kävelykierrokselle, jossa tutustuttiin paremmin riippusiltaan sekä voimalaitokseen.


Tuttuja paikkoja, mutta silti vähän vieraita. Riippusilta huojui melkoisesti joukon alla, mutta kuulemma se kestää hyvin, vaikka korjauksen tarpeessa onkin lähivuosina. Tällä viikolla taas uutisoitu asiasta paikallislehdissä.

Matkan varrella kuultiin mielenkiintoisia tarinoita lähitienoon historiasta ja asukkaista.



Voimalaitoksen sillalla oli vastassa lisää väkeä. Konesaliin tutustuminen houkutteli selvästi. Itse missasin edellisen kerran mahdollisuuden tutustua siihen, joten nyt olin innoissani asiasta.



Hetken odottelimme ovien avaajaa ja sillä välin oli hyvä bongailla omaa riippumattoa eteen avautuvasta maisemasta.


Siellä se on. Aika lailla kuvan keskellä. Vähän oikealle valkoisista penkeistä.



1921 valmistunut koko joen ylittävä voimalaitos on komea näky. Se on kauneimmillaan ilta-auringossa. Ainakin omasta mielestäni.





Vanha konesali oli juuri niin kaunis kuin olin kuvitellutkin. Jykevät mustat turbiinit seisoivat rivissä kauniin vaaleassa salissa.



Salissa oli hiljaista, mikäli ihmisistä lähtenyttä ääntä ei lasketa. Vanhat turbiinit ovat käytössä ainoastaan tarpeen tullen. Viimeksi kuitenkin edellisviikolla.



Olisin voinut tutkailla vanhoja laitteita loputtomiin ja tuijotella seinään piirtyviä kuvioita.








Suurkiitos voimalaitokselle, että pääsimme tutustumaan sisätiloihin!


Kierroksen jälkeen oli aikaa illanviettoon. Monet rupesivat kokkailemaan illallista. Minä kävin kioskilta ostamassa ihan valmiiksi paistetun makkaran ja mukillisen teetä. Hörppäilin teetä ja herkuttelin suklaapatukalla helteisessä syysillassa Kokemäenjoen rannalla. Ei hassumpaa.


Sauna ja palju olivat lämpiminä. Jotkut hurjat kävivät sinileväisessä jokivedessäkin polskimassa.




Itse vietin iltaa valokuvaillen, nuotiopaikalla istuskellen ja riippumatossa pötkötellen.


Virallista iltaohjelmaakin oli, mutta se oli selkeästi suunnattu vähän vanhemmalle yleisölle.




Aikani haahuiltuani kävin yöpuulle. Ei hämärän aikaan tullut enää kuvattuakaan mitään. Yö riippumatossa sujui todella hyvin. Pötköttely oli paljon mukavampaa kuin teltassa, jossa johonkin aina sattuu ja asentoa saa olla vaihtamassa kaiken aikaa. Toinen puoli kyljestä oli hieman makuualustan sekä makuupussin ulkopuolella ja siinä oli huomattavissa viileyttä. Yö oli kuitenkin lämmin, joten sillä ei ollut mitään merkitystä. Asennon vaihtaminen jälkikäteen tuntui ensikertalaisesta vähän hankalalta. Tuli sellainen tunne, että riippumatossa vähän isompi alusta/makuupussi olisi tarpeen.

Unta vähän häiritsi akun loppuminen kännykästä yöllä. Tarkoitus oli herätä seiskan aikaan ja suunnata kotiin, sillä tiedossa oli päivä täynnä ohjelmaa. Heräilin sitten varmaan tunnin välein arvioimaan kellonaikaa. Sitten kun olin varma aamun saapumisesta pakkasin kamppeet kasaan ja suuntasin autolle. Kello oli 6.18. Ainakin olin ajoissa kotosalla.

Nuku yö ulkona oli tämän vuoden osalta menestys ja vähän innostaisi hankkia joskus omakin riippumattosetti yöpymiseen. Ainoa huono puoli, jonka keksin oli tavaroiden säilytys. Kaikki täytyy säilyttää ulkona, maton alla. Ei sillä metsän keskellä varmastikaan ole merkitystä, mutta jotenkin on tottunut teltassa siihen, että pääsee vaikka keskellä yötä käsiksi kaikkeen.

Kommentit

Suositut tekstit