Lenholmin luontopolulla

Tiistaipäivä valkeni harmaana, mutta lämpimänä. Luonto oli edeltävän vuorokauden sateista vielä märkä. Saavuin aamulla Sattmarkin vaelluspolun alkuun ja huomasin kameran muistikortin jääneen kämpille. Hetken sitä kirosin, mutta sitten suuntasin polulle. Tarkoitus oli kiertää 11 kilometrin lenkki, mutta vajaan kolmen jälkeen olin jo niin kyllästynyt hirvikärpäsiin, että palasin suosiolla autolle.

Lähistöllä oleva Lenholmin luontopolku oli seuraavana kohteena, koska olin varma, ettei lehtometsässä mokomat öttiäiset viihdy.

Jätin auton parkkiin ja kapusin aidan yli luontopolulle. Lenholm on 36 hehtaarin luonnonsuojelualue, joka kuuluu 129 hehtaarin kokoiseen Lenholmin Natura-alueeseen. Luonnonsuojelualueen rajojen sisältä löytyy niin tammilehtoa, perinnemaisemaa kuin rantaniittyjäkin. Alueella laiduntava karja pitää turhan kasvillisuuden kurissa keväästä syksyyn.

Luontopolkun ulkopuolella kulkeminen on kielletty 15.4.-30.6. välisenä aikana. Nyt olisi siis jo saanut kulkea vapaasti, mutta en tuntenut tarvetta lähteä tallaamaan maastoa polun ulkopuolelle.

Poikkesin rannalla sijaitsevassa lintutornissa hanhien kokoontumista ihmettelemässä ja bongasin pari harmaahaikaraakin. Vettä vähän ripsotteli, joten nautiskelin rauhassa eväitäni ja kuuntelin laskeutuvien lintujen siivistä kuuluvaa kahinaa.

Alueella kulkiessa kannattaa pitää katse tiukasti maassa, muuten saattaa lehmänläjä yllättää.

Vaikka polku on lyhyt, viihtyy Lenholmissa pitkään. Kaunis lehtomaisema tarjoaa ainakin omasta mielestäni loputtomasti ihmeteltävää. Aikaa saa kulumaan myös laiduntamista seuraamalla, ainakin jos joutuu tuijotuskisaan uteliaan teinin kanssa.

Voi, kuinka kaunis alue olisikaan auringonpaisteella ja ruska-aikaan. Keväälläkin lehto tarjoaa varmasti parastaan.