Eilen illalla oli tutkimusretkeilyn vuoro. Käymään tuli vieraita, joille piti esitellä lähialueen kohteita.
Ensimmäiseksi kavuttiin Ripovuorelle. Viimeksi olikin vielä lumet maassa kun siellä kävin. Näkymät Kokemäenjoelle ja ympäristöön ovat komiat. Vuorella on ollut tanssilava, mutta se on palanut pois joskus vuosina 97-98. Ihmeteltiin, että miksi ei ole rakennettu uutta, sillä paikka on loistava sille! Jäljellä on enää lipputanko, vessarakennus ja joku varasto. Nuorisohan siellä kesäiltaisin varmasti viihtyy, mutta voisivat siivota roskansa pois. Kamalan törkyistä oli. Käytiin myös karvalehmiä morjestamassa, mutta olivat kaukana.
Ripovuorelta ajelimme Vanhankosken lehtoon. Pari viikkoa sitten siellä tulvi, mutta nyt pääsi jo kulkemaan. Koskessa oli vesimäärä vähentynyt huomattavasti. Luonto oli jo ruvennut heräilemään ja siellä täällä valkovuokotkin nuputtelivat. Tein myös päivän hyvän teon ja poimin roskia mukaani. Luontopolku alueella on osittain todella huonossa kunnossa, sillä Tapaninmyrskyn jäljet ovat edelleen korjaamatta. Mahtavatkohan edes raivata polkuja auki vai kestääkö kaupungilla tällaisten kanssa ikuisuuden.. Käytiin myös tutkailemassa Saaren tilaa, jonka pihassa alueen nuotiopaikkakin on. Kävipä yksi meistä talossa sisälläkin. Itse en viitsinyt vaelluskengät jalassa tikkailla kiipeillä. Ehkäpä joskus toiste.
 |
| Apinan pää! |
 |
| Emo lehahti lentoon suoraan jalkojemme juuresta! |
 |
| Avoimet ovet! |
 |
| Onkohan täällä pidetty jotain luontokoulua? |
 |
| Ihana kattolamppu! |
 |
| Ja komiat tulijsijat. |
 |
| Mystiset sähkökaapit. |
Aikamme ihmeteltyämme lähdimme maaseutuajelulle Palojoen suuntaan. Kauniita maalaistaloja ja sikaloita oli matkan varrella. Rutavassa pysähdyttiin patoa ihastelemaan. A. Harakan Mylly ja Saha näytti hienolta veden äärellä. Harmi vaan, ettei padolle päässyt kävelemään.
Matka jatkui kaunista jokivartta pitkin Huittisiin. Nälkä oli jo hirmuinen, joten käytiin Karpintien grilliltä hakemaan vähän evästä päivän päätteeksi. Olipahan mukava reissu.
Kommentit