Puron solinaa ja metsän tuoksua

"Jos istun mättäälle ja odotan, saatan nähdä menninkäisen hyppelevän solisevassa purossa. Jos istun tässä ihan hiljaa saattaa metsänväki saapua purolle juhlimaan. Jos tähän nukahdan vartioi metsänhaltia untani. Kun herään olen täynnä metsän voimaa."

Päätin lähteä eilen retkeilmään kun oli niin kaunis ilma. Suuntasin pyörällä kohti Kalevankankaan ulkoilualuetta ja Hanhilammen suojelualuetta. Maastossa pyöräily kävi reitin puolesta hankalaksi, joten jätin pyöräni ulkoilureitin varrelle odottamaan.

Hanhilammen suojelualue sijaitsee ihan Mikkelin keskustan läheisyydessä. Se on yksityisen maille perustettu suojelualue, joka kuuluu myös Natura 2000-ohjelmaan. Suojelualueella on mäntykangasta, rehevää rantametsää sekä pieni aarnialue. Alueella kasvillisuustyyppejä on 18 ja kasvilajeja noin 350. Komeat kurjenmiekat eivät vielä kukkineet, joten täytyy käydä uudestaan niiden kukinta-aikaan. Alueelta löytyy myös harvinaisuuksiakin, kuten suovalkku, tyräruoho ja kangasvuokko. Täytyy kyllä sanoa, että kangasvuokko on ainoa, jonka noista tunnistaisin jos näkisin.

Uljas ratsuni. Oli pakko ottaa kuva todistusaineistoksi, jos joku nakkipää olisi päättänyt sen pölliä.

Kukkuu! Onko ketään kotona?

Metsässä tuoksui ihanan metsäiseltä ja lammella kalat polskivat rantakaislikossa. Hyttyset kävivät kimppuun turhan ahkerasti. Olisi joskus hämärällä kiva mennä istuskelemaan rannalle ja seuraamaan majavien puuhia.

Niin ihanan vehreää.

Polun varrella on kenties ollut tuikkuja?

 Huiii!

Retki oli aivan mahtava, jos eräitä iniseviä kavereita ei lasketa mukaan. Ensi kerralla hani ja eväät messiin! Niin ja hyttysmyrkky. :)